Sitä ollaan lomalla. Ei töitä ja lapsetkin poissa. Nyt pitää osata levätä ja kerätä voimia. Tiedättehän.... rutiinit unohdetaan, nukutaan, luetaan, nähdään aikuisia ihmisiä ilman ammattinimikkeitä, liikutaan milloin ja minne jalat kantaa tai rahapussi antaa jne.
Viikossa minä juuri ja juuri hellitän hieman ohjaksista, juuri sen verran että maanantaina en muista mistä ja mihin aikaan ne lapset pitikään hakea. Joka kerta olen herännyt loman jälkeiseen aamuun tuskaisen tietoisena siitä, että olisin voinut liikkua, lukea ja nukkua enemmän. Edes soittaa jolle kulle niistä harvoista jotka vielä muistavat minut etunimeltä eivätkä vain jonkun äitinä. Pitäisi ottaa aina jotenkin enemmän irti "omasta ajasta" ja tehdä kaikki ne sitkut ja mutkut joiden taakse piiloudutaan arjen ohituskaistoilla. Ei mikään ihme, ettei tällä stressitasolla varustettu lomamörkö tunne oloaan energiseksi ryömiessään takaisin ihmisten ilmoille!
Tällä kertaa minulla on suunnitelma mörköilyn varalle: ei suunnitelmaa! Tadaa!
Kiilaan itseni kesämatkustelevan Ihanan kylkeen ja opettelen olemaan oman elämäni turisti. Edes hetken :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti