1.12.2014

Arvokasta

Tampereelle on vihdoin, vuosien eipäs-juupas -keskustelun ja erilaisten kartoitustöiden jälkeen,  valmistumassa Suomen pisin maantietunneli. Törmäsin tänään ansiokkaasti koottuun Ylen uutiseen asiasta.

Tunnelin rakentaminen työllistää ja avaa tulevaisuudessa liikenteen solmukohtia. "Isoin merkitys tunnelilla on kuitenkin Tampereen keskustan kehittämiselle. Kun liikenne viedään tunneliin, vapautuu järven rannasta tuhansia neliöitä arvokasta rakennusmaata."

Hienoa! Sinne saadaan siis näitä asumisyksikköjä kehitysvammaisille ja autisteille, satelliittiasuntoja vähemmän tukea tarvitseville, matalan kynnyksen kohtauspaikkoja, palveluasuntoja vanhuksille, nuorisotilat tai/ja osaamisyksikköjä joka lajia? Vai tarkoittaako "arvokasta" taas että "kallista"? Tarkoitettu sille, joka eniten maksaa. Ostettavaksi siltä, joka eniten hyötyy.

"Rantatunneli maksaa yhteensä yli 180 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 61 miljoonaa.
Hanke toteutetaan ns. allianssimallilla. Allianssiin kuuluvat Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto sekä niiden kanssa rakentamisesta ja suunnittelusta vastaavat yhtiöt Lemminkäinen Infra, A-Insinöörit Suunnittelu ja insinööritoimisto Saanio & Riekkola."

Ylen verkkosivuilla on myös Ami Assulinin  kirjoittama Näkökulma: Vammaisista viis, pelastetaan ensin delfiinit. Minä luin siinä vastakkainasettelun, jossa mietitään millä "arvokas" mitataan. Mikä on riittävän arvokasta sille, että aikaa - tuota jokaiselle rajallista luonnonvaraa, käytetään juuri tähän asiaan. Kynttilän sytyttämiseen, adressin keruuseen, mielenosoitukseen. Tai rakentamiseen, suunnitteluun, kaavoitukseen.

On hienoa ja oikein, että delfinaarion elävien asukkaiden hyvinvointi saa ihmiset liikkeelle. On hieman surullista, että laitospalveluiden elävät asukkaat eivät sitä tee.

Elämä on.

Arvokas Ja Kallis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti